{image:text}

Postaus: Siitepöly riesana myös sisällä?

Kevätaurinko vauhdittaa jokavuotisen kukinnan etenemistä, ja sen sivutuotteena siitepölyn syntyä. Siitepölyä tuntuu kulkeutuvan ilmassa aivan joka puolelle. Pienen kokonsa ansiosta, siitepölyhiukkaset voivat leijua uskomattoman pitkiäkin matkoja tuulen mukana. Pieni siitepölyhiukkanen on halkaisijaltaan vain noin 0,0015 cm kokoinen, eli noin puolet ohuempi kuin yksittäinen hius.

Toimiva ilmanvaihto vähentää merkittävästi siitepölyongelmaa

Pienestä koostaan huolimatta, siitepölyhiukkaset aiheuttavat monelle kiusallisia oireita, kuten nuhaa, yskää, nielun oireita, väsymystä tai päänsärkyä. Vaikka monella esiintyvät välittömät oireet ovat usein lieviä, tulee siitepölyn hengittämiseen suhtautua vakavasti. Siitepölyn on nimittäin todettu olevan yhteydessä myös vakaviin hengityselinsairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Siitepölyn pääsyä sisätiloihin voi vähentää huolehtimalla ilmanvaihtolaitteiden toiminnasta, sekä pyyhkimällä pölyt tai imuroimalla erityisesti läheltä parvekeovea, tuuletusikkunoita ja ilmanvaihtoventtiilejä sekä eteisestä, jossa siitepölyä on yleensä runsaimmin.

Siitepölyllä yhteys jopa koronanviruksen tartuntatiheyteen.’’

Yle (2021)4 uutisoi vedoten Turun yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen tiedotteeseen, että siitepölylle altistuminen voi heikentää ihmiskehon kykyä torjua viruksia. Ulkoilman korkea siitepölypitoisuus yhdessä ulkoilman lämpötilan ja kosteuden kanssa, heikentää ihmisen immuunijärjestelmän puolustusreaktiota taistella kausiluonteisia viruksia vastaan.

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella koronaviruksen aiheuttaman Covid-19-taudin tartuntatiheyden ja ulkoilman korkealla siitepölypitoisuudella on todettu yhteys toisiinsa. Tutkimus on julkaistu julkaistu Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS), ja löydettävissä täällä.
 

Älä odota kukinnan alkuun

Paras keino estää katu- ja siitepölyn pääsyä sisätiloihin on ennakointi. Katu- ja siitepölyn pääsyä sisätiloihin on helpompaa ennaltaehkäistä, kuin siivota jälkikäteen. Talvien ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa sen, että kasvit alkavat kukkia yhä aikaisemmin. Tällöin myös siitepölykausi pitenee, eikä ilmansuodattimien vaihtoa kannata pitkittää. Katso alueelliset siitepölyn ajankohdat siitepölykartasta:

Tutustu ajankohtaiseen siitepölykarttaan3 tästä.
 
Siitepölyallergiaa aiheuttavat erityisesti leppä, koivu, erilaiset heinät, pujo, maruna ja marunatuoksukki. Helpoin tapa estää siitepölyn pääsy sisätiloihin on vaihtaa ilmansuodattimet ajoissa, pitää tuuletusikkunassa suodatinkangasta, sekä puistella ulkovaatteet ennen sisälle tuloa. Kukintojen pöly kulkeutuu ärsyttävän helposti sisätiloihin vaatteiden, tuuletusikkunoiden tai parvekeovien kautta. Tuuletusta ei kuitenkaan tarvitse lopettaa, kunhan muistaa ripustaa tuuletusikkunaan puhtaan suodattimen.
 

Varmista toimiva ilmanvaihto vaihtamalla puhtaat ilmansuodattimet

Kun ilmanvaihto toimii, sisälle ei päädy yhtä paljon katu- tai siitepölyä. Olennaista ilmanvaihdon toiminnan kannalta on ilmansuodattimien säännöllinen vaihto. Maantieteellinen sijainti vaikuttaa olennaisesti tarvittavaan vaihtotiheyteen. Esimerkiksi Etelä-Suomessa asustelevat kokevat katu- ja siitepölyn ikävät puolet jo noin kaksi kuukautta pohjoissuomalaisia aiemmin. Ilman hiukkaspitoisuus voi myös vaihdella eri vuosina. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että suodattimet olisi hyvä tarkistaa ja tarvittaessa vaihtaa alkusyksystä siitepölykauden jälkeen sekä alkukeväällä ennen siitepölykauden alkua. Vaihtoväliä arvioitaessa on hyvä huomioida, että suodattimien teho heikkenee nopeammin vilkkaasti liikennöidyn tien tai paljon siitepölyä levittävien puiden lähellä.
Ilmansuodatinta valittaessa kannattaa suosia hyvälaatuisia, suodatusluokaltaan korkeita suodattimia. Esimerkiksi ePM1 (F7) luokan hienosuodattimet keräävät lähes kaikki yli 0,4 mikrometrin kokoiset hiukkaset ja pienpartikkelit sekä valtaosan siitepölyhiukkasista.
 
Suodatusluokka tulisi kuitenkin valita ilmanvaihtokoneeseen koneen asetukset huomioiden. Hintaero erilaatuisten suodattimien välillä on olematon, mutta vaikutus sisäilman laatuun on todella suuri.
 

Koneellinen ilmanvaihto vähentää siitepölyn määrää sisällä

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin (2009)teettämän tutkimuksen mukaan koneellinen ilmanvaihto vähentää huomattavasti siitepölyn kulkeutumista sisätiloihin. Koneellisen ilmanvaihdon ansiosta asuntoihin jää suomalaistutkijoiden mukaan vain noin 1,5 sp/cm², kun painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa asuntoon voi päätyä jopa 37 sp/cm² pölyä. Puhtaat ilmanvaihdonsuodattimet onnistuvat nappaamaan sisään tulevasta ilmasta suuren määrän epäpuhtauksia, minkä vuoksi suodattimien vaihto raikkaisiin on hyvin tärkeää ennen siitepölykauden alkua.


Mukaillen Jantunen ym. (2009) tutkimusta Etelä-Karjalan Allergia ja Ympäristöinstituutti.1

Siitepöly, samoin kuin katupöly tukkivat helposti ilmansuodattimet, jolloin niiden läpi ei pääse enää raikasta ilmaa. Asunnon sisäilma muuttuu tunkkaiseksi ja pahimmillaan huono ilmanvaihto johtaa kosteusongelmiin.

Kuivassa huoneilmassa siitepöly säilyy toimintakykyisenä läpi vuoden.’’

 
Hengitysliiton (2021)mukaan, kuiva huoneilma säilyttää siitepölyn toimintakykyisempänä. Tästä syystä ilmanvaihdon lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota asunnon kosteustasoon. Kesällä huoneilman kosteus on tyypillisesti korkeampi kuin talvella, mutta saattaa pitkien helteiden aikaan olla kuivaa kesälläkin. Sade puhdistaa ilmaa, kun taas kuivuus ja tuuli puolestaan pöllyttävät lisää.
____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
VIITTAUKSET
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinsituutti. (2009) Sisäilman siitepölyt (SISSI) Loppuraportti. Lappeenranta. Tekijät: Jantunen, J. – Saarinen, K. – Myllynen, M. – Vitikainen, T. Luettavissa verkossa , haettu 26.4.2021.
Hengitysliitto (2021) Hyvinvointi ja ilmanlaatu. Siitepöly. Verkossa, haettu 26.4.2021
Norkko (2021) (Turun yliopiston ylläpitämä koko maan siitepölykartta). Verkossa, haettu 26.4.2021.
Yle (2021) Tutkimus: 
Koronaviruksen tartuntatiheydellä ja ilman korkeilla siitepölypitoisuuksilla yhteyttä toisiinsa.Verkossa, haettu 26.4.2021.